Avoin kalkyyli
hin­noit­te­lus­ta

Myyntityötä tehdessä välillä törmää kysymykseen: "mihin artistin/bändin myyntihinta perustuu?". 

Koska koko alan tulevaisuuden kannalta haluamme edistää avoimuutta, kitkeä kiskontaa, työsyrjintää ja harmaata taloutta, sekä ennen kaikkea haluamme että ammattilainen saa työstään arvoisensa kohtuullisen korvauksen: alla on avoin kalkyyli esi­merk­ki­las­kel­mas­ta, jossa on avattu viisihenkisen orkesterin keikkaliksa sentin tarkkuudella. 

Esimerkissä keikan pituus 4 settiä, keikkapaikka 200km päässä lähtöpisteestä. Keikkapalkkio 1320€ alv. 10%. Kuluissa ei ole huomioitu kaluston vuokria tai omistukseen hankitun kaluston poistoja. Esimerkissä kaikki kulkevat keikkapaikalle samalla kyydillä.  

1320€ keikkapalkkiosta artistin/muusikon käteen jääväksi osaksi muodostuu 8,05€/h netto (13€/h brutto).

Esiintyjälle ohjelmatoimisto (tai muu palkanmaksaja) toimii työnantajaan rinnastettavassa asemassa. Palkanmaksajaa sitoo näin ollen samat vastuut ja velvollisuudet kuin muitakin työnantajia ja palkan vastaanottavaa esiintyjää sitoo samat vastuut ja velvollisuudet kuin muitakin työntekijöitä. 

Työsopimuslain 2 luvun 10 §:n mukaan työntekijälle on maksettava "tavanomainen ja kohtuullinen palkka". Alipalkkauksella tarkoitetaan Kelan määrittelemän palkkasummien alle meneviä palkkoja. Jos työehtosopimusta ei ole, tuntipalkan pitää olla vähintään 7,28 euroa. Se saadaan jakamalla päivän minimipalkka keskimääräisellä päivän työtuntien määrällä.

Näin ollen, edes lain mukaisesti ei ole mahdollista maksaa työstä kohtuuttoman pientä palkkaa ilman, että se täyttäisi työsyrjinnän merkistön. Yllä olevan esimerkkilaskelman mukaisesti, pienin mahdollinen palkkio kyseisestä keikasta (jolloin työntekijä saisi alipalkkauksen alarajan mukaisen korvauksen) on 969,5€. Tässä esi­merk­ki­ta­pauk­ses­sa musiikin ammattilainen saa työstään 7,28€/h brutto ja käteen jää 4,26€/h netto. Tämän hinnoittelun alapuolella kyse on suurimmalla todennäköisyydellä joko työsyrjinnän täyttävästä alipalkkauksesta tai harmaasta taloudesta. Tosin alipalkkauksen rajallakin ollaan kaukana ammattilaisen työstään ansaitsemasta korvauksesta. Vertailun vuoksi palkansaajien säännöllisen työajan tuntiansio Suomessa on keskimäärin 15,70 euroa tunnilta ja alin kymmenys työskentelee alle 11€/h.

Mikäli alipalkkaus täyttää työsyrjinnän (rikoslain 47 luvun 3 §) tai kiskonnantapaisen työsyrjinnän (3 a §) tunnusmerkit, niin toimintaan soveltuu myös petoksen rangaistussäännös (rikoslain 36 luvun 1 §). Työsyrjintää on esimerkiksi se, että työntekijälle maksetaan liian alhaista palkkaa. Kiskonnantapaista työsyrjintää on esimerkiksi se, että työntekijälle maksetaan muihin huomattavasti alempaa palkkaa tai sovelletaan muuten huonompia työehtoja. Mikäli toimintaan sisältyy palkatonta työtä voi kyseeseen tulla ihmiskaupan tunnusmerkit josta seuraa vankeusrangaistus.

Ar­von­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­suus: yritykset ovat ar­vo­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­sia, mikäli tilikauden liikevaihto ylittää 15000 euroa. Kulttuuri- ja viih­de­ti­lai­suuk­sis­sa ar­von­li­sä­ve­ro­pro­sent­ti on 10%.  

Lisätietoja perusteista:

Työsopimuslaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010055

Työnantajamaksut:  

https://www.veronmaksajat.fi/Yrittaja/Palkka-ja-henkilosto/tyonantajamaksut-2021/#836cdbe1  

 

Ar­von­li­sä­ve­ro­vel­vol­li­sen opas:

https://www.edilex.fi/verohallinnon_ohjeet/2014_0627.html     

Palkanpidätykset:

https://palkanlaskijanopas.fi/taulukot/palkkahallinnon-tarkeat-luvut/palkkahallinnon-tarkeat-luvut-2021/

Rikoslaki:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1889/18890039001